Pysyvästi laiska?!

Nyt on kyllä ihan kumma kevät. Valon lisääntyminen ja auringon paiste eivät olekaan tuoneet toivottua lisävirtaa, vaan tuntuu että olen aina vain väsynyt. Mitkään suunnitelmani eivät siis oikein tunnu edistyvän. Jaksan juuri hoitaa arjen askareet ja sitten olenkin jo melkein valmis sänkyyn. No....toivottavasti energiat jostain löytyvät, tuleva piha kun myös kaipaisi hieman raivaussahaa ym. ;)

Ja kun laiskuus vaan vaivaa, en ole oikein jaksanut innostua ruoanlaitostakaan, leipomisesta puhumattakaan...eilen sentään herkuteltiin kanapizzalla jossa oli balsamicokaramellisoitua sipulia, päärynää ja vuohenjuusto, ja tänään menetin sydämeni jälleen kerran bataattikeitolle :)

Olga kasvaa kovaa vauhtia :) Ja yksi harvoista asioista joista tällä hetkellä jaksan innostua, on metsälenkit Olgan kanssa :) Nyt kun metsät alkavat jo olla lumettomia, ja linnut livertävät, on ihanaakin ihanampaa seikkailla puiden siimeksessä :) Aloitettiin Olgan kanssa pentukoulukin viime maanantaina. Olga tykkäsi kovasti, ja peloistani huolimatta näytti parhaat puolensa :)

Haipakkaa....

Tässä on nyt pari viimeistä päivää ollut yhtä haipakkaa, positiivisella tavalla kuitenkin. Eilinen vietettiin Turussa, kylpylässä rentoutuen, ja ravintolassa herkutellen. Olisi ollut ihanaa ehtiä sukeltamaan Turun sisustusliikkeisiinkin, mutta nyt ei siihen ollut aikaa. Ihanaa oli kuitenkin nautiskella hemmottelusta ihan rauhassa, ja Wilmallakin oli kivaa ystävänsä kanssa.

Tänään on sitten vietetty Wilman virallista syntymäpäivää. Ihana tyttäreni täytti tänään 11 vuotta.
Wilma halusi kakun päälle Olgan, ja tottakai äiti koittaa toteuttaa tyttärensä toiveen. Tulipahan todettua että leipoa osaan, ja laittaa ruokaa, mutta taiteilu minun on parempi jättää muille ;) Wilmakin sanoi kohteliaasti että ei se ainakaan näytä kakkapökäleeltä ;) Huomenna juhlitaan sitten lisää, ja parin viikon päästä kavereiden kanssa. Neiti ei tunnu pistävän pahitteeksi useamman päivän juhlimista, minulle riittäisi yksikin päivä ;)

Kovasti jo syyhyää sormet taas rempan pariin, mutta huomennakaan ei taideta niihin hommiin ehtiä. No, onhan niitä päiviä ensi viikollakin.

Vihreä hirviö?!

Aamu alkoi tällä kertaa terveellisesti smoothiella :) Kiivi antoi juomaan kivan vihreän värin, vaikka Wilma pitikin sitä vihreänä hirviönä ;) Uskaltautui kuitenkin maistamaan, todetakseen että hyvää on :)

Eilen haettiin paikallisesta rautakaupasta kanoille kuiviketta, ja samalla selailin tapettikirjoja. Törmäsin tällaiseen kirjaan....ihania tapetteja...jotain tällaista varmaan tulee uutteen kotiin :)

Siemeniäkin tarttui mukaan, yllätys yllätys, vaikka vannoin viime keväänä etten enää itse taimeja tee, vaan ostan kaiken paikalliselta puutarhalta....niin se mieli vaan vuodessa taas muuttui ;) Lakritsiyrtin siemeniä ainakin vielä metsästän, ehkä jotain muutakin ;)

Romuvarasto??!

Oma koti on tässä remppahulinassa jäänyt kyllä ihan huomiotta....heräsin tänään ajatukseen "tuntuuko tämä kodilta enää olleenkaan?" Vaikka suurin osa tavaroistamme on tällä hetkellä pakattuina ja säilöttyinä remppakohteen alakerrassa, on nykyinen kotimmekin niiiiiin täynnä tavaraa, että hyä kun me kaksijalkaiset, saati sitten nelijalkaisemme mukaan mahdumme. Reilut 100 neliötämme on ahdettu niin täyteen ettei sisustuksellisista jutuista voi enää edes haaveilla! Maltan tuskin odottaa että pääsemme uuteen kotii, jossa tilaa on paljon, paljon enemmän, ja saan kauniit esineet esille arvolleen sopivilla tavoilla :) Ja vaikka yhä pidän vaaleista maalaisromanttisista kodeista, kaipaan uuteen kotiin paljon reilummin väriä kuin mitä nykyisessä on. Ja helpottuuhan siinä arkikin, kun tavarat ovat paremmin saatavilla, eikä tarvitse aina kaivella kaiken rojun keskeltä. Toivottavasti jo syksystä pääsen nauttimaan lisätilasta :)